Vihreät niityt on 19 osainen jatkokertomus. Osat ilmestyvät 19 peräkkäisenä päivänä klo 18.00.  Tästä ensimmäiseen osaan.

   Olkaa hyvä!                                                 

                             5/19

            "Vie sinun luokses tie niin huoleton"

Pekka pesi maalisudin ja käveli pihalle ihailemaan kättensä jälkiä. Ikkunapokat hohtivat valkoisina uuden maalin jäljiltä. Seinät olivat lähes maalittomat. Ne hän oli hiekkapuhaltanut. Vanha maali oli poissa ja nyt vain täytyisi saada maalia seinääkin. Maalit odottivat navetassa. Rami ja Kake tulisivat talkoisiin. Olivat luvanneet kysyä Reijaakin mukaansa.

Pekka käveli pihallaan. Aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. Porkkanapenkit kaipasivat kitkemistä. Siihen hän ryhtyisi heti syötyään.

Lapsena hän oli inhonnut kitkemistä. Mutta kyllähän sitä tuli tehtyä. Varsinkin kun vanhemmat olivat luvanneet siitä pikkasen rahaa. Nekin rahat oli käytetty sitten tuohon kitaraan ja vahvistimeen.Olihan sitä täytynyt tehdä muutakin sen rahan eteen. Naapurissakin välillä renkinä ja apumiehenä. Metsätöitäkin tuli tehtyä. Mutta lopuksi oli saatu ne kitararahat ja kitara. Ja sitä soitettiin sitten paljon ja hartaasti. Ne oli olleet huolettomia aikoja.

Pekka käveli sisälle ja otti tekemänsä kastikkeen lopun ja spagettia. Kasviksia hän pyöräytti mikrossa. Maitoa lasiin ja syömään. Hän söi rauhallisesti ikkunan äärellä ja katseli ulos kauenpana siintävälle lammelle.

Siellä tuli aikanaan soudeltua ja kalasteltua. Reijankin kanssa. Ja siellä keskellä lampea hän sai Reijalta sen ensisuukon. Se maistui kesältä ja mansikoilta jotka hän oli juuri syöttänyt Reijalle. Kuinka se olikin tuntunut mukavalle. Lämmin Reija sylissä keskellä lampea veneessä. Hän olisi sillä hetkellä antanut mitä vaan saadakseen Reijan kokonaan omakseen. Mutta ei Reija antanut muuta kuin sen suukon.

Pekka huokaisi ja laittoi astiat tiskikoneeseen. Hän käveli navettaan ja otti kitaran ja aloitti soittamaan. Hän soitti rajusti. Hän vongutti kitaraansa koko sielunsa syvyyksistä. Hän soitti syntyneen henkisen kipunsa pois kyyneleiden valuessa pitkin sängen peittämää poskea.

Hän laittoi kitaran pois ja meni kasvimaalle porkkanapenkin luokse ja alkoi kitkeä.